Tyväret Tunturissa

Uudenvuodentoiveena enemmän retkeilyä, vähemmän tekosyitä Niin on jälleen yksi vuosi vaihtunut toiseen, ja sen myötä monella on tullut tarve uudistaa myös omaa elämää jollain tavalla. Aletaan dietille tai hommataan personal trainer jonka kanssa saada jouluna kertyneet vattamakkarat kuriin, tehdään monenlaisia lupauksia ittelle ja ehkä vähän muillekkin. Tässä ei tietenkään ole mittään väärää mutta me aloimma miettimään että olisko kuiten aika luopua lupauksista ja pitkistä listoista paremman elämän puolesta ja esittää ittelleen vain toiveita tulevasta? Kaamos on selätetty ja on aika valmistautua uuteen seikkailuntäyteiseen vuoteen 2021! Kaamos on virallisesti selätetty ja aurinko bongattu upeassa kelissä Pallaksella. Solis sitten vain kevättä kohti! Ja mikäpä tässä on mennä kun mieli pursuaa retki-ideoita koko ajan, tykkylumimaisemat kutsuu luokseen tai miltä kuulostaisi kuutamohiihto tunturimaisemassa tai vaikka talvikalastusretki tai... Yksinkertaisesti on vaan liian paljon ideoita ja...

Hietalahden uppee hiekkaranta Joskus kannattaa vain lähteä rantalomalle, jos tuntuu, että mikkään muu ei oikein onnistu ja kaikki suunnitelmat kaatuu kankkulan kaivoon. Tietenki tää koronahomma ei helpota reissujen toteutusta, mutta ei kannata lähteä merta eemmäs kalalle, eikä ainakaan Pallasjärveä kauemmas. Meillä on semmonen helmi tuolla meän takapihalla, että jotenkin tuntuu raaskiiko tästä reissusta ees kertoa. No kerrotaan nyt ko luvattu on ja te tunnutte näistä meän tarinoista tykkäävän.  Söpö pieni autiotupa, takana näkkyy Pallastunturit Pallasjärven Punaiset Hiekat on useille tuttu, helppo ja upea koko perheen retkikohe. Tästä johtuen monikaan ei jatka matkaansa eteenpäin ja näin ollen jää huomiotta, että Pallasjärven rannassa on kaksi autiotupaa, joista toinen eli Hietalahti on samanlaisella upealla biitsillä kuin Punaiset Hiekat. Ja Hietalahen ollessa autiotupa, sielä saa myös yöpyä.  Annamme teän itte ettiä paikan kartasta, mutta sinne pääsee...

Tsäps! sano tyväret ko retkelle lähti... Virallinen #tyvärettunturissa kick off ja kastajaiset suoritettiin yhessä meän lempipaikoista eli väylän rannassa, Äijäkosken kuohuja katsellen. Kyllähän tämmöseen tilanteeseen sopii se ylähyllyn samppanja, jolla skoolattiin kuksan täydeltä hyvää onnea meän tuleville tarinoille! Samppanjat kuksasta, ai että!  Aina ei tarvihe lähteä kauas, niinkuin ei tälläkään kertaa. Meillä on tieten se onni että asumma näin upeassa paikassa missä voit lähestulkoon kotiovelta lähteä suoraan retkelle.  Heitimmä retkireput autoon ja hurautimma Äijäkoskelle. Matkaa tulee vaan reilu 5km Muonion kylältä, eli on helppoo ja noppeeta lähteä käväsemmään! Kävellä joutuu jokusen sata metriä, eli sanoisin että ei ihan kauhean iso rutistus, polkukin on sen verran leveä että vaikka lastenrattaiden kanssa pääsee laavulle asti. Muutama vähän mutasempi offroad pätkä on matkalla, mutta seikkailumielellä selviää! Reitti laavulle on helppokulkusta Puita oli mukavasti jäl...

Mie olen Sanna, toinen näistä elämänmyönteisistä tyväristä, jokka tuolla tunturissa jolkottaa. Mie olen asunut Muoniossa 15 vuotta, mutta alunperin olen junantuoma, lähtösin hitaasta Hämeestä. Minut toi Muonioon matkailualantyö, mutta piti täällä se, että löysin juuri sen minun näköisen paikan olla ja touhuta. Täällä Muoniossa ja lähiympäristössä eli Tunturi-Lapissa, on kaikki se mitä minun näkönen elämä pitää sisällään. Mie en ole koskaan ollut mikään kaupunki-ihminen, en kaipaa vilinää ja vilskettä ympärilleni. Vähempi on enempi on melkein niinkun minun motto ja sen mukaan pyrin elämään. Ruuhkavuodet ne pakkaa parhaillaan päälle, mutta haaveena ja pitkänajan suunnitelmana on vetäytyä mettäkämpän rauhaan parin koiran kanssa ja ehkä sinne joku kana sekä lammaskin mahtuisi... Mie nautin siitä tunteesta ja tiedosta, että pärjään ja osaan liikkua luonnossa yksinkin. Retkeilyhommat kaikissa muodoissaan on minun juttu, erityisesti tykkään vaellella, kalastella ja hiihdellä umpisella. Mulla ...

Kuva: Terhi Tuovinen, House of Lapland Täälä kirjottaa tyväristä toinen, Marika! Mie olen alunperin ihan syntyperänen savolainen, kotoisin Kuopiosta. Vajaa kymmenen vuotta taaksepäin opiskelin Toivalassa ammattikoulussa luontoyrittäjäksi, jolloin työharjottelupaikkaa ettiessä päädyin Muonioon. Enkä todellakaan tiennyt minne olin tulossa, kartasta se hääty kattoa etukäteen määränpääkin! No niimpä siinä sitten kävi että tänne jäin ja virallisesti mie Muoniolaistun 8 vuotta sitten, kylläpä se vain tuo aika rientää! Sillon mie kävin vuoden eräopaskoulunkin heti alkuun, että eipähän jää ainakaan papereista tämä retkeilyharrastus kiinni.. Paljon sitä on tässäkin ajassa jo ehtinyt kokea täälä Tunturi-Lapissa, mutta mie kyllä luulen että vielä enemmän on seikkailuita edessä päin! Meän oma kansikuvapoika Humppe poseeraa keskiyön auringossa. Luonnossa liikkuminen on aina ollut mulle iso osa elämää, oli se sitten koiran kanssa retkeilyä, hevosen selässä seikkailua, marjastamista pitkin jänkkiä ja...

Kahden elämänmyönteisen seikkailijatyvären kommellukset ja tarinat tunturin kupeesta. Tervetuloa mukkaan, kiva ko tulit! Mikä ihmeen Tyväret Tunturissa? Koko idea lähti liikkeelle yhtenä iltana kun toinen meistä oli tekemässä julkasua omaan Instagramiin ja lisäsi kuvaan juuri keksimänsä hashtagin #tyvärettunturissa . Ajatus kävi että olispa tässä jollekin hyvä nimi blogille! Muutaman päivän päästä mieleen juolahti sitten että hemmetti, miksi ei sitä itte ottas käyttöön? No tässä sitä nyt sitten ollaan, eihän solekko tehä! Marika Taivaskeron huipulla 2019 elokuussa Sannan ikuistamana. Me tykkäämmä tehä ja elää omanlaista elämää, ja olishan se ihan hauska että muutki pääsis seuraamaan mitä me touhuamma täälä Muonion perämettissä, aivan Suomineidon kainalossa! Oli se sitten retkeilyä, kalastusta, metsästystä (tai lähinnä niiden opettelua..) niin varmasti aina sattuu ja tapahtuu. Me emmä näytä vain hienoja maisemia tai niitä parhaita muistoja vaan kerromma myös sen kun jokin menee pieleen...